perjantai 7. joulukuuta 2018

Luento Juvan kirjastossa




Marketta Horn: Edustusrouvasta ekomummoksi - Kuinka järkiinsä tullut ihminen voi elää?


Juvan kirjaston historian toiseksi suurin yleisömenestys
kertoessani ekoelämästä!

Keskiviikko 14.11.2018 klo 13 Juvan kirjastossa
Keskiviikko 14.11.2018 klo 16 Sulkavan kunnanvirastolla


Marketta Horn kertoo ekologisesta elämästään Mörkökorvessa ja elämänvaiheistaan, joiden kautta hän päätyi Luxemburgin pankkiiripiireistä ensin ekoyhteisöaktiiviksi ja sitten aktiivisen ekoelämän viettäjäksi suojelumetsän mökkiin metsän keskelle.
Marketta Hornin blogia voi seurata netissä https://ekomummo.blogspot.com/
Ylen artikkeli Hornista https://yle.fi/uutiset/3-10148333




Miten järkiinsä tullut ihminen voi elää?

Omavaraiselämää Marketta Horn, ekoeläjä, valtiotieteen tohtori

Miksi ja miten olet päätynyt nykyiseen elämäntyyliisi?
Miten siihen suhtaudutaan?
Miten pärjäät taloudellisesti?
Miltä Mörkökorven elämä ja muut ekokokeilut ovat tuntuneet verrattuna aikaisempaan?
Mitkä asiat ovat tärkeimpiä elämässä?
Mitä olet saanut ekoelämästä?

Hiilipäästöni ilmakehään kiloina

Ekologinen jalanjälkeni hehtaareina


Hiilipainosi

  • tuottamiesi kasvihuonekaasujen määrä tuotteen ja toiminnan elinkaaren aikana, lasketaan hiilidioksidiekvivalenttina,
  • ilmoitetaan massana - tonnia, kilogrammaa, grammaa,
  • valintojesi vaikutus ilmaston lämpenemiseen,
  • jaetaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin (esim. matka bussissa on epäsuora)

SYKEN ilmastodieetti: astu puntariin ja laske oma ilmastopainosi https://beta.ilmastodieetti.fi/


                                                              Minä                                    Suomalainen keskimäärin
Asumisen hiilidioksidi vuodessa                 504 kg/co2                           3441kg
kesämökki (ei kuulu mihinkään 
valtakunnan verkkoon (sähkö, viemäri tie)) 67 kg
jätteet                                                             41 kg                                    59 kg
joukkoliikenne                                             893 kg                                2088 kg
ravinto: kasvikset juusto kananmuna          608 kg                                1707 kg
Kulutus: puhelin, uimahalli                        426 kg                                 2533 kg


  • Minun ilmastovaikutukseni on 2539 kg vuodessa co2
  • Keskivertosuomalaisen hiilipäästö on 10 000 hiilikiloa vastaava määrä.
  • Suomen ylikulutuspäivä 11.4.2018. 
  • Jos kaikki eläisivät niin kuin keskivertosuomalainen, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kaikkien ihmisten kulutukseen. Suomalainen kulutustaso on mahdollinen kahdelle miljardille ihmiselle.
  • tarvitaan  yhtä suomalaista varten
  • Hiilipäästö pitäisi saada 4000 kiloon vuonna 2040.

Ekologinen jalanjälki

Kuinka suuri pinta-ala tarvitaan maa- ja vesialuetta minun kuluttamani ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niiden jätteiden käsittelyyn. 
  • Maan 6,9 miljardin asukkaan keskiarvon ei pitäisi ylittää 1,8 globaalihehtaaria vuodessa.
  • Maapallon pinta-ala jaetaan kaikkien maailman ihmisten kesken, pinta-alasta pois meret ja kosteikot, kuumat ja kylmät autiomaat, rakennusten, liikenneväylien, golf- ja urheilukenttien alle jääneet alueet, kaivos- ja öljykenttien saastuneet alueet, armeijoiden harjoitusalueet.  (?)
  • Suomessa keskimääräinen asukaskohtainen ekologinen jalanjälki oli vuonna 2007 6,2 GHA/hlö
  • Minun ekologinen jalanjälkeni on 0,86 ha vuodessa.
    Jos kaikki eläisivät niin kuin sinä, tarvittaisiin 0,42 maapalloa.”
  • koti o,8 ha
  • liikenne 0,03 ha
  • ravinto 0,02 ha
  • kulutus 0,40 (koska vessapaperia ei voi laskelmasta poistaa)
  • suomalainen keskiverto

MUTTA
Maaliskuu: Saarijärvi - Arkangeli 2 x 1600 km 3200 km
Toukokuu: Saarijärvi - Tukholma – Trier 2 x 1600 km 3200 km
Lokakuu: Saarijärvi – Odessa 2 x 2200 km 4400 km
Minä: 11 000 km - 707 kg vuodessa kaukoliikenteeseen
(suomalainen tuottaa liikenteeseen keskimäärin viidenneksen kulutuksestaan)
Tarkoittaako 1000 kg 2,03 globaalihehtaaria vuodessa?


Sitran elämäntapatesti
nousi sousioon IPCC:n ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen 8.10.2018. Syy on siinä, että raportissa painotettiin, että lämpenemisen rajoittaminen vaatii elämäntavan muutosta, korosti yksilöiden vaikutusta. Jos jokaisessa 2,6 miljoonassa suomalaisessa kodissa yksi henkilö vähentäisi hiilijalanjälkeään 20 prosenttia, Suomen päästövähennyslupauksesta saavutettaisiin 38 prosenttia. Jos kaksi henkilöä tekisi sen, tavoitteesta saavutettaisiin 70 prosenttia.


Huomattavaa
- Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina 15 kilon hiilidioksidipäästöjä
- sianlihan ilmastovaikutus on 5 kg CO2/lihakilo ja
- broilerin 4 kg CO2/lihakilo (broileri on tehokas rehunkäyttäjä)
- juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan, 13 kg CO2/kilo. (Ehkä vanhaa tietoa, sillä ennen heraa ei käytetty, nyt hyödynnetään muissa tuotteissa?)
- kasviksilla alle yksi,
- puuron ilmastovaikutus 0,3.
- pataruuassa ja keitossa lihaa puolet vähemmän kuin pihvinä paistettuna.
- Valio pyrkii hiilineutraaliksi maidon tuottajana tehostamalla lannan käsittelyä ja laidunten hiilisidontaa.
- jokainen bensalitra tuottaa 2300 grammaa hiiltä, diesel 2600gr. Satasella viisi litraa kuluttavan auton päästöt ovat kilometrillä 115 grammaa. (Plus bensan tuotannon päästöt?)
- Lentopäästöjen laskureista osa huomioi vain lentojen hiilipäästöt, osa yläilmakehän reaktiot, jolloin päästöt kaksinkertaistuvat. Myös koneen energiatehokkuus ja välilaskut vaikuttavat.
- Hiilivuoto hehtaarilta ojitetulla suolla on Väli-Suomessa keskimäärin 1500 kg/vuosi.
- Suomessa asuvan ihmisen ekologiseen jalanjälkeen lisätään kulutuksesta riippumaton 1,6 GHA, joka on väestön määrällä jaettu osuus valtion yhteisestä jalanjäljestä – hallinnon, koulutuksen, terveydenhuollon aiheuttamasta kulutuksesta (tiet?)


Mutta
Asumisestani sain tuloksen: Tämän osan jalanjälki on 5.78 globaalihehtaaria vuodessa. Hämmästyin korkeaa lukua. Viisi henkilöä, ja johan Vaihdoin asumiseen yhden hengen sijasta viisi ja laski heti 1,6 hehtaariin.
Sinun ekologinen jalanjälkesi on 6.15 globaalihehtaaria vuodessa. Tämä tarkoittaa, jos kaikki eläisivät niin kuin sinä, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin 2.98 maapalloa:

Tulokset jakautuvat seuraavasti:
gha/in a
Koti 5.62 (91.5%)
Liikenne 0.03 (0.5%)
Ruoka ja juoma 0.09 (1.5%)
Tuotteet ja palvelut 0.40 (6.5%)

YHTEENSÄ: 6.15 (100%) Positium on virolainen mittari ja kaikkien pitäisi näköjään asua kerrostalossa tai ison perheen kanssa.

Onnittelut! Hiilijalanjälkesi on alle kolmasosa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Älä pidä kynttilääsi vakan alla, vaan kerro elämäntapasi salaisuudet myös kavereillesi. Ympäristö kiittää!

Minun sähkön kulutus
2016 Elenian tuulisähkö 658 kwh/vuosi, 495e
2017 1320 kwh 557e – ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen


Omakotitalo, neljä asukasta, kaukolämpö: sähkönkulutus 2011 (Vattenfall) kwh vuodessa
Lämpö, LWI 1500
Valaistus 1150
Elektroniikka 770
Ruuanvalmistus ja astioiden pesu 680
Pyykinpesu 600
Kylmälaitteet 600
Auton lämmitys 300

Omakotitalon sähkönkulutus, Valkeakosken energia

Uudessa 120 m2:n pientalossa asuva nelihenkinen perhe kuluttaa sähköä vuodessa keskimäärin seuraavasti:
  • Ruuan valmistus: 700 kWh (13 %) 
  • Ruoan säilytys: 1000 kWh (19%) 
  • Astianpesu: 300 kWh (6%) 
  • Pyykinpesu: 400 kWh (8%) 
  • Valaistus: 1000 kWh (19%) 
  • Viihde- ja pienlaitteet: 400 kWh (8%) 
  • Sauna: 1100 kWh (21%) 
  • Auton lämmitin: 300 kWh (6%) 
  • Taloussähkö yhteensä: 5200 kWh 
  • Sähkölämmitys  10500 kWh 
  • Lämmin käyttövesi  3800 kWh


 Asumisen energiankulutuksesta

Tilastokeskus 2016-18

68 prosenttia asuinrakennusten tilojen lämmitykseen,
15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja
5 prosenttia saunan lämmitykseen.
13 prosenttia sähkölaitteiden, ruoan valmistukseen ja valaistukseen
Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.


Minun elämäni arjen ratkaisut:

Vähennän hiilijalanjälkeäni 80 prosenttia



Asuminen

  1. Puu lähes kaikessa materiaalina
  2. Puulämmitys harvennushakkuusta (ilmalämpöpumppu, maalämpö)
  3. Kellari (ei jääkaappia)
  4. Lähdevesi
  5. Oma saostuskaivo/maasuodatus
  6. Huussi (sanomalehti, rahkasammal)
  7. Erikseen komposti orgaaniselle ja makkiaineille
  8. Ekomaalit ja materiaalit
  9. Ainakin keittiöpuutarha yrteille ellei voi viljellä
  10. Pulsaattoripesukone – voi lämmittää veden puulla

Liikkuminen

  1. Vältä autoa
  2. Pyörä kaikkiin alle 4 km matkoihin
  3. Käveleminen, 22 km päivässä
  4. Peukuttaminen
  5. Kimppakyyti
  6. Digikyyti?

Ravinto
  1. Villiyrtit – viherjauhe
  2. Umpioidut marjat
  3. Kuivatut sienet ja marjat
  4. Lähdevesi
  5. Maakellarissa luomujuurekset
  6. Vilja: säkillinen vehnän ja rukiin jyviä, ohra- ja kaurasuurimoita
  7. Mungpapujen, herneiden, auringonkukan idättäminen
  8. Herneiden ja papujen liottaminen


Tärkeää:

  1. Vaatteet ystäviltä vaihdossa, kirpparilta
  2. Aikapankki, Tori.fi
  3. Sanoma- jne lehdet: naapureilta, roskiksista
  4. Työkalut: kimpassa, lainaten
  5. Ostoksilla: Suoramyynti, Oma kassi, hedelmäpussit ja lihaostoksiin rasia! (esimerkkinä muille)
  6. Muovipussit pullonpalautusroskiksista


Vanha ihminen ei elä enää
  1. koulutuksen vaihetta eikä
  2. talollisen vaihetta vaan
  3. erakkovaihetta ja sitten
  4. askeesia!


Osallistun ainakin kolmeen seuraavista talouskasvua korvaavaan toimintaan:
Aikapankki
LETS
Vaihtorengas
Tavarapankki (Commodity Bank)
Paikallisvaluutta
Jakamistalous
Vaihtotalous
Käyttöoikeus tärkeämpi kuin omistaminen
Joukkorahoitus 
Facebook kirpputorit
Kimppakyydit
Auttamisen majatalo
Omatoimikirjasto
 Ruokapiiri
Yhteisviljely


Tästä se alkoi – maapallon rajat!


I. 1962 Biologi Rachel Carson: Hiljainen kevät
siihen saakka maapallo oli rajaton. Toisessa maailmansodassa käytettiin synteettisiä kemikaaleja biologisessa sodankäynnissä. Käyttöä jatkettiin maataloudessa, biosfääriin pääsi myrkyllisiä aineita. Kasvinsuojeluaineiden myrkyttämät linnut eivät laula enää keväällä.
- 1970 Suomen Luonnonsuojeluliitto aloitti toimintansa

II. 1972 Rooman Klubin raportti Kasvun rajat
Herbert Grühl Planeettaa hävitetään nosti maailmanlaajuisen säikähdyksen.

III. 1972 DDT kielletään. Suomessa 1969

IV. 1972 YK:n ensimmäinen ympäristökokous Tukholmassa, laaditaan ympäristöohjelma, Greenpeace ja ensimmäiset vihreät puolueet perustetaan.

V. 1983 Ympäristöministeriö perustetaan

VI. 1987 YK Brundtlandin komissio, World Commission on Environment and Development.

VII. 1992 WCED:n raportti Yhteinen tulevaisuutemme – kestävä kehitys. Rio Earth Summit

VIII. 1994 Lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena loppuu

IX. 1995 Otsonikerrosta tuhoavien CFC aineiden käyttö kielletään vaahtomuoveissa ja ponneaineena.

X. 1995 The Global Ecovillage Network (GEN) alkaa kokeilemaan kestävää asumisen malleja.


Rohkean ihmisen huoneentaulu


Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta


Kohtuusliikke 2.10.2018
Mahatma Gandhin syntymäpäivän kunniaksi

1. Hiilen, öljyn, kaasun ja turpeen jättäminen maahan on selkein ja tehokkain tapa torjua haitallista ilmastonmuutosta.

2. Fossiilisia polttoaineita tuottavien ja runsaasti käyttävien yritysten ja niiden etujärjestöjen osallistumista ilmastoon vaikuttavaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on rajoitettava.

3. Kaikilla tulee olla mahdollisuus irtautua ilmastoa vahingoittavasta palkkatyöstä tarjoamalla kaikille perustulo ja tukea työajan lyhentämiseen, uudelleenkoulutukseen ja omavaraistuotantoon.

4. Ylikulutusta täytyy alkaa rajoittaa asettamalla tuloille katto progressiivisen verotuksen avulla ja sääntelemällä ympäristöä vahingoittavaan toimintaan yllyttävää mainontaa.

5. Yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa on siirryttävä agroekologian ja ilmastokestävyyden periaatteiden mukaiseen kasvispainotteiseen maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmään.

6. Avohakkuista pidättäytyminen, joutomaiden metsittäminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen yhteistyössä metsänomistajien kanssa antavat puille, pensaille ja turpeelle mahdollisuuden kasvaa ja tasapainottaa ilmastoa.

7. Turvallisuuspolitiikan painopiste tulee siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja voimavaroja siirtää mittavasti puolustusmenoista ilmastotoimiin.

8. Fossiilista energiaa runsaasti hyödyntäneiden yritysten ja valtioiden tulee korvata köyhien maiden ja kansanosien kärsimiä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, tukea sopeutumista muuttuviin oloihin tai mahdollistaa pääsy turvaan.

9. Ilmastonsuojeluunkin liittyvän teknologian käyttöönotossa täytyy noudattaa varovaisuusperiaatetta ja teknologiset ratkaisumallit voivat toimia vain osana muuta yhteiskunnallista muutosta.

10. Hitaampaa väestönkehitystä voidaan edistää takaamalla kaikille asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta mm. pääsy kouluun, riittävä toimeentulo, tarpeelliset terveyspalvelut ja itsemääräämisoikeus.


Dissidentin ajatuksia

http://dissidentti.org/

1. Ihmiskunnan rakenteellinen vallankumous

Maapallo ilman valtiota

Mitä on kansa?

Globaali ympäristölaki

Oikeuslaitos vanhan vartijana

Demokratian kulissit

Käyttövero korvaa palkkatyön verottamisen

Eläköön palkkatyöttömyys!

Miten maailma loppuu?


2. Ihmisen itsensä vallankumous

Miksi ihminen hukkaa itsensä?

Miksi muutokseen ei kyetä?

Mainonta ja propaganda: Ihmisluonto on kuin muovautuvaa vahaa

Miksi ajattelen näin? Maailmankuvan muotoutuminen

Inhimillinen kasvu

Järjestelmän jätteenä

Nuorten hätä

Arvokas kuolema

Anarkismista

Väkivallaton vastarinta

Aktivismi

Maailmankaikkeuden jumalallinen ulottuvuus

Viisautta Kaukoidästä

Joulunvieton semiotiikkaa
Kesäpäivän tasauksen rituaalit


Uni laajentaa tietoisuutta



3. Omavaraiselämää


Ekologisen yhteiskunnan perusta

Permakulttuuri, mitä se on? Permamindmap

Perustulo pikaisesti!

Miksi luovuin vesivessasta

Ekologinen jalanjälki


4. Kirjoituksia poliitikkona



Ydinvoimaa ei ikinä!

Demokraattisen päätöksenteon harha

Pikaraitiotiestä!

Kaupunkifoorumista ratkaisu

Ihmisten määrän väheneminen

Vaihtoehtohoidot terveyskeskukseen

Sairastuminen nyky-yhteiskunnassa Yhteiskunta sairastaa

Ekoinstituutin tarve on ilmeinen

Tiede ja todellisuus

Yliopisto antautunut kaupallisuudelle

5. Aurinko nousee idästä

Interpretations of the Concept of Peaceful Coexistence 1920-1985 (ph.d)

Rauhan konsepteja eri vuosisadoilla

Itänaapurin tutkijana Suomessa

Suomen Akatemian hyväveli-inkvisitio

Tarvitaanko valtiotiedettä ?

Ekologinen paradigma maailmanpolitiikassa
Venäjän kolmas tie

Venäjän tulevaisuus kyläyhteisön varassa

Ohjeita Suomelle – valtio idän ja lännen välissä

Aurinko nousee idästä: Anastasian oppi, Siperian taigalta, Vladimir Megre

Vissarionin henkinen ekokylä -Maailman suurin ekokylä Siperian taigalla


6. Mitä rahajärjestelmän sorruttua?

Raha – mitä se on?

Eettiset rahoitusjärjestelmät

Eläkesijoituksetko tuhokulttuurin siunaajina?

Verovähennykset tukevat varakkaita ja kulutusta

Eroon korkotaloudesta!

Paikallisvaluutta ja vaihtotalous, Aikapankki, Tavarapankki, Jakamistalous, Käyttöoikeus, Joukkorahoitus
Veroparatiisit


7. Sakraalinen seksuaalienergia 3. millenniumilla!

Ekoerotiikka elämän suojelijana

Tantran korkeampi oppitunti

Järjellinen sukupuolivietti

Älykkäiden seksi

Limerenssin pauloissa

Kulutusystävällinen seksi

Valtio ja seksi Sosiaali- ja terveyshallitus 1994

Eros ja sivilisaatio, Herbert Marcuse


8. Oikeutta lapselle terveyteen

Koulujärjestelmälle vaihtoehto

Hyötypuutarhat koulujen pihoihin

Miksi tarvitaaan luomumummoloita?

Kokonainen jyvä

Lapsi on valinnut vanhempansa, Bennett, Griscom

Tietoiskuja
- Miksi ihminen myrkyttää ravintonsa?
- Puhdasta pyykkiä puhtaalla omallatunnolla?
- Syötkö ravintoa vai lisäaineita


http://dissidentti.org/
http://ekomummo.blogspot.fi/
https://sites.google.com/site/maailmanmatka/





Juvan lehti, 22.11.2018  

Rasmus Montonen 

Ekoelämää Saarijärvellä   

Marketta Horn luennoi juvalaisille viime keskiviikkona ekologisen elämän eduista.
Valtiotieteiden tohtori Marketta Horn on valinnut hiukan erikoisemman tavan viettää eläkepäiviä: Saarijärvellä ikimetsän keskellä asustava Horn on neljän vuoden ajan viettänyt luontoa kuormittamatonta erakon elämää. Eläkeläisen asunnosta puuttuu niin juokseva vesi kuin sähkökin (hups, mh).
– Kolme kriteeriä muuttaessani metsään olivat, että siellä on puulämmitys, että siellä on lähde ja että siellä on maakellari. Kaikki täyttyivät tämän paikan kohdalla.
Kuvahaun tulos haulle Rasmus MontonenEtenkin maakellari on osoittautunut Hornin mukaan erinomaisen ekologiseksi tavaksi ruuan säilyttämiseen.
– Vielä elokuussa söin viime vuoden porkkanoita sieltä.
Horn elää omien sanojensa mukaan lähes päästötöntä elämää. Vaatteet Horn saa joko ystäviltä vaihdossa tai kirpparilta, sanomalehdet naapureilta ja roskiksista.
– Tällaiseen elämään siirtyminen on ollut todella helppoa tässä elämänvaiheessa. Silloin kun lapset olivat vielä pieniä, niin ei ollut esimerkiksi lasten kirpputoreja mistä lapsille sai vaatteita. Piti itse ommella.
Sanomalehdistä Horn saa uutisten lisäksi myös vessanpaperi huussiin. Sanomalehti toimii Hornin mukaan pienen pehmittämisen jälkeen hyvin vessanpaperin tilalla.
– Lapset tosin menevät läheiselle Nesteelle huussiin, kun ei ole muuta kuin sanomalehteä johon pyyhkiä, Horn naureskelee
Pian kokeiluun olisi mahdollisesti myös rahkasammaleen käyttäminen
Ihmisten pullonpalautuksen yhteydessä tuhlaamat muovipussitkin Horn käy poimimassa kaupasta talteen. Ostoksilla kulkee luonnollisesti mukana oma ekologiset kassit ja hedelmäpussit. Kaupan hyllyiltä löytyvä muovin määrä on Hornille kauhistus.
Pyörää Horn käyttää kaikkiin alle neljän kilometrin matkoihin, pitemmät matkat Horn taittaa liftaamalla. Esimerkiksi Saarijärven keskustaan matka taittuu useimmiten peukuttamalla.
– Ihmiset tuntevat minut, joten kyyti löytyy yleensä helposti
Horn toivoisi, että vielä viime vuosituhannella suosittuna liikkumismuotona toiminut liftaaminen yleistyisi taas Suomessa. Hänen mukaansa peukuttamiseen ja peukuttajiin liittyvät pelot johtuvat suurelta osin lehdistön maalaamista turhista uhkakuvista. Tien varrella kyytiä tarvitsevaa kulkijaa ei kannata säikähtää. Julkisiakin Horn käyttää, mutta etenkin maaseudulla välillä lähes tyhjillään kulkevat linja-autot ottavat häntä suuresti päähän. Kimppakyydeillä ja liftaamisella voitaisiin korvata joitakin linjoja, joilla matkustajia ei yksityisautoilun takia riitä.
– Vuoroja voisi taas parin kymmenen vuoden päästä tuoda takaisin, kun yksityisautoilusta on päästy eroon.
Kaiken varalta Horn myös varmistanut, että 22 (hups, 13) kilometrin pituinen matka kunnan keskusta kotiin taittuu tarvittaessa kävellen, jos kyytiä ei löydykään
– Se antaa suuren varmuuden elämään, kun tietää että tarvittaessa omilla jaloilla pääsee eteenpäin
Hornin ratkaisu ekologisen erakon elämään hyppäämisestä on herättänyt kummastusta monissa ihmisissä. Hornin mukaan valloilla on virheellinen ajatus siitä, että ekologisesti eläminen olisi jotenkin ankeaa ja surkeaa.
– Ei sen tarvitse olla. Siitä saa todella paljon, kun itse hallitsee täysin omat elämänkuvionsa.
Horn on erakoitumisensa jälkeen oppinut arvostamaan pieniä asioita. Kiireettömässä erakon elämässä pelkkä puiden haku liiteristä voi toimia pienenä meditaationa.
– Asettelen rauhassa puut yksi kerrallaan kassiin ja hoseltamisen sijaan keskityn siihen mitä teen.
Internetin yleistyttyä netissä on alkanut liikkua monenlaista tietoa siitä, mikä oikeasti on ekologisin tapa toimia. Esimerkiksi laivat saastuttavat paljon enemmän kuin annetaan ymmärtää. Horn muistuttaa, että lehdistä ja tutkimuksista saatuun tietoon pitää suhtautua kriittisesti. Tieto kannattaa käyttää oman pään läpi ja sen jälkeen tehdä omat päätökset asioista.
– Monet Ihmisillä on pelko siitä, että omat ratkaisut sulkevat heidät yhteisön ulkopuolelle.
Vaikka Hornin elämäntapa on kieltämättä poikkeuksellisen vihreä, on hän yhdessä suhteessa omien sanojensa mukaan niin epäekologinen kuin olla ja voi.
– Yksin asuminenhan on luonnon kannalta pahinta mitä voi tehdä.